Haluan esitellä hieman itseäni. Apua esittelyyn pyysin asiakkailta ja läheisiltä. He kirjoittelivat minulle kysymyksiä ja niihin nyt alla vastaan.

 

Kuka olet?

Joonas Laine on nimi ja olen nykyään Turussa asustava tiimivalmentaja. Kesällä harrastan intohimoisesti frisbeegolfia, talvella milloin mitäkin ja käyn kuntosalilla. Pidän kirjojen lukemisesta ja lukemani kertomisesta muille. Kerron lukemastani lähinnä sen takia, että itse oppisin asian paremmin. Usein huomaan, että kun alan kertomaan päässäni olevia ajatuksia, en oikeasti itsekään niitä vielä ymmärrä. Usein höpötän sellaisia asioita, joista toisella ei ole kosketuspintaa tai välttämättä edes kiinnostusta kuulla. Ympärilläni on onneksi juuri sellaisia ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella ja erityisesti sellaisia, jotka sanovat suoraan kun ei kiinnosta.

Olen pohjimmiltani hyvin laiska. En mielelläni tee mitään ylimääräistä ja tykkään ihan vain olla. Jos taas ryhdyn tekemään jotain, en voi jättää sitä kesken tai varsinkaan sellaiseen tilaan, että joku toinen tekisi sen loppuun. En suutu kovinkaan helposti enkä ole pitkävihainen.

Suurimmat saavutukset?

Suurimpana saavutuksena koen tällä hetkellä pelkojen yli pääsemisen. En tarkoita tällä sitä ettenkö pelkäisi, mutta jostain olen kerännyt rohkeutta esimerkiksi yrityksen luomiseen. Lisäksi jokainen valmennuskerta on omalla tavallaan äärimmäisen pelottava, kuvailisin sitä hyppynä tuntemattomaan. Ei voi tietää todella sitä mitä tulee tapahtumaan, miten ihmiset ottavat vastaan ja mitä tunnetiloja valmennuksissa syntyy. Se on ehdottomasti yksi parhaimmista tunnetiloista ylipäätään, kun tekee jotain minkä koko keho kipristelyllään yrittää estää ja kaiken jälkeen huomaa selvinneensä.

Parhaiten saavutuksista kuitenkin muistaa ensimmäisen ison valmennuksen myynnin, joka on yhä käynnissä. Tunne siitä, että joku on valmis näkemään mitä tapahtuu, kun valmennus alkaa ilman tarkkaa tietoa tapahtumista. Haluankin kiittää Novosan Oy:tä ja koko heidän mahtavaa porukkaa tuesta!

Opin tuossa hetki sitten myös ratkaisemaan rubikin kuution, mikä aiheutti infernaalisen mahtavan fiiliksen. Onhan se ensimmäisen kerroksen jälkeen pelkästään algoritmeillä toimimista, mutta silti kivaa fiilistä luovaa tekemistä.

Frisbeegolfissa en ole vielä hole in onea tehnyt, lähellä ollaan käyty. Siinäkin näen tärkeämpänä sen, että saan aikaan tasaista peliä ja kehityn jatkuvasti. Kyllä niitä holareita sitten ehtii tulemaan.

Parhaiten tämän kysymyksen ja siihen antamani vastaukset kiteyttää pieni poika animaatioelokuvasta UP! – kohti korkeuksia. Siinä pieneltä partiopojalta kysytään parhaita muistoja, johon poika vastaa muistavansa parhaiten ne elämän “tylsät” hetket. Tylsältä kuulostavat hetket ovat usein ne kaikkein merkittävimmät myös itsellä.

Mistä haaveilet?

Haaveilen tällä hetkellä sitä, että saisin nukuttua viileässä huoneessa yöni hyvin. On ollut hellettä! 🙂

Mistä ihmiset tykkää susta?

Haluan kuulla mitä ihmisille oikeasti kuuluu.

Mikä motivoi?

Ongelmat motivoi. Juurisyiden miettiminen. Mistä jokin asia oikeasti johtuu ja samalla huomaa sen, miten kompleksissa maailmassa tässä eletään. Ei ole olemassa yhtä ratkaisua, millä kaikki korjaantuu. Haluan kehittyä kohtaamaan ongelmia. En motivoidu kauheasti tulevaisuuden tavoitteista. Ne ohjaavat toki tämän hetken tekemistä, mutta enemmän motivoidun tekemään juuri vallitsevasta hetkestä paremman.

Onnistumiset motivoivat minua parhaiten. Saan valtavasti polttoainetta pusertaa vaikka yrittäjänä, kunhan saan edes pienen onnistumisen. Onnistuminen voi liittyä valmennuspäivään, myyntiin tai vuorovaikutustilanteeseen, jossa taas on oppinut jotain uutta.

Tiedän myös ettei tiimityöskentely tai erityisesti tiimioppiminen ole juurikaan suurin prioriteetti ihmisten arjessa. Olen erittäin motivoitunut näkemään, mitä kaikkea saan vielä nähdä ja kokea, kun yrityksissä tapahtuu enemmän tiimioppimista.

Mitkä asiat ovat sinulle itselle tärkeitä?

Pitää kertoa mitä ajattelee. Mitä enemmän kerrotaan mitä ajatellaan, sitä paremmin saadaan käsitys toiminnasta.

Yhdessä tiimimestarivalmennuksessa sain kuulla mahtavan arvon, jota haluan myös itse vaalia: Kunnioitusta ei ansaita vaan kunnioitus on!

Kestävät arvot yleisesti ovat tärkeitä. En ymmärrä kertakäyttökulttuuria tai ylikulutusta. Tiedän pystyväni vaikuttamaan omalla toiminnallani kestävämpään arkeen.

Olen saanut loistavat eväät omaan elämääni kaikilta läheisiltä ihmisiltäni. Jos voin jollain toiminnallani vaikuttaa lasten ja nuorten uteliaisuuden ruokkimiseen ja mahdollisuuksien mahdollistamiseen, teen sen.

Jos voisit asua missä vaan missä asuisit?

Nyt kun on kaupungissa asunut, olen huomannut kaupunkiasumisen olevan ihan kivaa, mutta kaipaan omaa rauhaa. Mieluiten lueskelisin omakotitalon pihalla kirjaa puiden varjossa makoillen riippumatolla. En ihan maalla halua asua, mutta esimerkiksi Turun seudulla.

Tämän hetken top 5 kirjat?

Anthony de Mello – Havahtuminen

Malcolm Gladwell – Leimahduspiste (Tipping point)

Nassim Nicholas Taleb – Satunnaisuuden hämäämä (Fooled by Randomness)

Paulo Freire – Sorrettujen pedagogiikka

Mark Manson – Subtle Art of Not Giving a F*ck

 

Tätä tekstiä oli todella vaikea kirjoittaa. Harvoin sitä tulee vastailtua kysymyksiin, missä käsitellään itseään. Kannustan ehdottomasti kokeilemaan!