Reveillerin Joonas on väittänyt, että vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen löytyy kirjoista. Jos tarvitset ulkopuolista apua johonkin kysymykseen, tartu spontaanisti lähelläsi olevaan kirjaan, avaa kirja satunnaiselta sivulta – ja hämmästy.

Tarvitsin itse apua blogitekstin kirjoittamiseen valmentamisesta. Halusin jäsentää, miten minä määrittelen valmennuksen juuri tällä hetkellä?
Tekstin tulisi sisältää valmentamisen ydinalueita: kuuntelemista, epävarmuutta, dialogia, oman sydämen kuuntelemista ja kompleksisuutta.

Tartuin Terry Pratchettin “Pieniin Jumaliin”:

Kuuntelemisesta

Tässä pojassa oli jotakin hermostuttavaa. Se johtui siitä tavasta, jolla poika katseli puhujaa ikään kuin hän olisi kuunnellut.

Epävarmuudesta

Minä luulen, että se saattaakin olla totta. Mutta saatan olla väärässäkin. Epävarmuus on koko valmentajana olemisen juttu.

Dialogista

Täällä ei ollut valheita. Kaikki haihatukset haihtuivat. Jäljelle jäi vain sinä itse, ja se mihin uskoit.

Työn tekemisestä omasta sydämestään

Kaiken kaikkiaan, mikäli ihminen valmentaa säädyllisesti, ei sen mukaan mitä jotkut oppineet sanoivat, vaan sen mukaisesti mikä tuntui kunnialliselta ja rehelliseltä sisimmässä, silloin kaikki olisi, loppujen lopuksi, enemmän tai vähemmän, niin kuin pitikin.

Maailman kompleksisuudesta

Täällä päin maailmaa on kolme valmennuksellista perussuuntausta: Ensimmäiset sanovat, että maailma on pohjimmiltaan monimutkainen ja täysin sattumanvarainen. Toiset sanovat, että maailma on pohjimmiltaan yksinkertainen ja seuraa tiettyjä perussääntöjä. Kolmannet sanovat, että pohjimmiltaan maailma on aika metka paikka.

Blogin kirjoittamisesta

Pitää kirjoittaa kirja. Se näet todistaa kirjoittajansa valmentajaksi.

—

Vesa sai apua kirjoittamiseen Terry Pratchettilta, fantasiakirjailijalta, joka parodiosoi kirjoissaan yhteiskunnan ilmiöitä. Kursivoidut lainaukset ovat teoksesta Pienet Jumalat, kirjassa alun perin käytetty filosofi-sana on korvattu tässä tekstissä valmentaja-sanalla.